13.2.2016

LAVATANSSITUNNELMAA

Tansseihin lähtiessä on ihanan kutkuttava fiilis. Siinä on oikeastaan hiukan samaa meininkiä kuin matkustelussa; pelkkä odotus ja jälkikäteen fiilistely ovat jo puoli iloa! On ihanaa odottaa ja suunnitella viikon ajan tulevaa lauantaita. Sitä tulee kuunneltua illan bändiä etukäteen Spotifystä ja fiilisteltyä lempparibiisejä monena iltana peräkkäin. Luukutus jatkuu aina tanssi-iltaan asti ja musa soi samalla kun tulee kerrattua sitä hankalaa askelta huoneen lattialla, meikattua tavallista huolellisemmin ja laitettua tukkaa. Aina yhtä polttava kysymys on, pukisiko mekon vai hameen. Ja sitten vielä se jännin, löytyisikö sieltä joku ihana tanssittaja?

Lavatansseissa on ihan omanlaisensa tunnelma. On hauska tavata uusia ihmisiä ja välillä saattaa jopa hiukan jännittää tuntemattomien kanssa tanssiminen. Vieraiden kanssa tanssiminen opettaa kuitenkin todella paljon viennin kuuntelemista ja kehittää omaa tanssijuutta. Tuttujen poikien kanssa on helppo pysyä mukana, sillä jo pienikin ele paljastaa, mitä tuleman pitää. Vieraiden kanssa pitää olla kuitenkin ihan erilailla skarppina ja tanssityylejä on olemassa niin monta kuin on tanssijoitakin. Naistenhaut eivät ole mitään illan suosikkihetkiäni, mutta onneksi olen pikkuhiljaa oppinut tunnistamaan muutamia tyyppejä, joita uskallan hakea tilaisuuden tullen. Tanssipiirit ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tanssipaikkoihin saatetaan matkustaa helposti useita tunteja, joten menin sitten Etelään tai Pohjoiseen, ainakin muutamia tuttuja on todennäköisesti vastassa.

Toisinaan löytyy niitä ihania tanssittajia, joiden kanssa ei tarvitse miettiä mitään. Askel kulkee kuin itsestään ja jotenkin vaistomaisesti sitä vain tietää, mitä pitää tehdä seuraavaksi. Silloin tuntee olonsa prinsessaksi. Yksikin tällainen herrasmies saattaa pelastaa koko illan ja sen jälkeen kaikki maistuu taas hetken hiukan paremmalta. Tuntee olevana elossa jälleen.

sirui

Kohta mennään taas!!

Kommentit

Lähetä kommentti